Niin, viime osassa syntyi siis Lotan ja Anteron esikoinen, Ada. Katsotaan nyt miten elämä voittaa... Samat varoitukset ovat voimassa myös tässä osassa;)

"Ada kultaseni. Syöpäs nyt pyöreä massusi täyteen, että jaksat nukkua!" Lotta lässytti pikkuinen sylissään. Adan syntymästä oli kulunut muutama päivä, ja Lotta oli täysin vauvan lumoissa.

"Äidin pitää päästä nukkumaan, ja niin myös sinunkin", sepitti Lotta hellitellessään Adaa.

 

Vahingoilta ei tämäkään perhe säästynyt, vaan Lotan suihkussa käynti keskeytyi suihkun hajotessa. "No jo on kumma.... Ei edes suihku pysy ehjänä!" hän valitti.

Antero kuuli Lotan puheen ja tarjoutui auttamaan hermostunutta Lottaa. "Antero, voitko korjata... Suihkun", Lotta pyysi. "Tottahan toki voin, mutta luuttuan vain ensin." Luuttuamisesta ei tosin tullut mitään, sillä suihkusta pukkasi uutta vettä heti, kun Antero sai yhden kohdan kuivattua.

Eipä aikaakaan, kunnes pariskunnan tunteet pääsivät taas valloilleen...

Myöhemmin Lotta päätti paistaa lettuja...

...Huonolla menestyksellä.

"Ehkä minä tyydyn vaipanvaihtajan hommiin", Lotta nurisi.

Silti Lotta päätti, ettei perhe saanut jäädä nälkäiseksi, ja opetteli hieman lisää.

Sillä välin Antero oli saanut vuodon korjattua.

Iltapalaa laittaessa Lotalle paljastui taas uusi asia. Nimittäin se, että Ada ei jäisi perheen ainokaiseksi. Lotta tiesi, ettei tämä pysyisi kauaa salassa, mutta yritti silti yllättää Anteron.

Pian oli Adan jätettävä nukkuminen-syöminen-nukkuminen vaihe taakseen ja ryhtyä pottailupuuhiin.

Lotta letitti Adan hiukset siinä toivossa, että Ada näyttäisi enemmän itseltään, eikä niinkään äidiltään.

Ada ei tykännyt yhtään kylvettämisestä, mutta uhrautui kuin vain suinkin oli pakko. Silti Lotan huutaessa Adaa kylpyyn Ada yritti ensimmäiseksi piiloon.

"Sano 'äiti'" Lotta kehotti. "Äää" sai Lotta vastaukseksi. Antero mutisi jotain rauhassa lukemisesta ja vaihtoi paikkaa olkkarista makuuhuoneeseen.

Pottatouhut olivat Adan mielestä tylsintä, mitä olla ja voi. Mielummin hän leikkisi vaikka nallella.

Viikkojen kuluessa Lotan maha kasvoi kasvamistaan. Ada tuijotti monesti Lotan vatsaa kummissaan, paheksuen. "Tuollako on minun tuleva veli tai titko?" hän kyseli kulmat suloisesti kurtulla. Pian Lotan synnytys käynnistyi, ja Lotta karjui Anteroa hädissään apuun. Tämä synnytys oli paljon tuskaisempi kuin viime kerralla.

"Aki tuli!" Lotta kiljaisi riemusta kun näki pienoisen.  Synnytys oli tuntunut kestävän iäisyyden, vaikka se oikeasti kestikin vajaat puolituntia. "Minnekkäs minä nyt sinut laitan, kun Ada nukkuu kehdossa ja toiseen sänkyyn ei ole varaa..." Lotta kuiskaili lempeästi Akin korvaan.

Samaisena iltana Ada päätti kasvaa koululaiseksi. Nättihän tämä, anteeksi huono kuva...

Tässä parempi kuva. Ada ei voinut käsittää, mihin hänen ansaitsemansa huomio oli kadonnut. Äiti ja Isä lellivät vain Akia, vaikkei se muuta kuin nuku ja syö, Ada tuhisi.

 

Tässä sitten kuva Akista, suloinen vauvanakin, minun mielestäni.

Tulihan se sieltä... Tulipa huono osa, loppui juttu kesken, enkä oikein keksinyt mitään. Kuvia ei ole tullut otettua juurikaan... Kommenttia!!!